VOIMALIITTO Päivitetty 31.12.2013



"Voimaliitto, 1906 virallisesti urheilujärjestöksi perustettu poliittinen järjestö, josta urheilullisen yhteenliittymän muodossa piti tulla sotilaallinen puolustusvoima Suomelle.
V:n perustaminen pohjautui siihen aktiivisen vastarinnan välttämättö myyden ajatukseen, joka eräissä piireissä maassamme oli v:n 1903 vaiheilla herännyt Bobrikovin sortovaltaisen järjestelmän vuoksi. Ensimm. aktivistit toimivat kuitenkin vain pieninä ryhminä tai yksin, kuten Eugen ->Schauman.
Varsinaisen järjestön perustaminen tapahtui vasta v:n 1905 valtiollisen suurlakon jälkeen, jolloin kansan keskuudessa muutenkin alkoi entistä vireämpi valtiollinen harrastus. V:n perustamisajatuksen esittäjä oli maist. Hugo Stenberg ja sitä kannattivat innokkaasti toht. W. 0. Sivén, maist. M. Mexmontan, kapteeni Matti v. Nandelstadh ym. Liiton muodollinen perustaminen tapahtui alkuvuodesta 1906. Tarkoituksena oli muodostaa yli koko maan, jos mahdollista joka kuntaan, yhden ainoan suuren Voima nimisen urheiluyhdistyksen haaraosastoja, jotka ensi sijassa harrastaisivat sotilaallista harjoitusta, ampumaharjoituksia ja sellaisia urheilulajeja, joilla olisi sotilaallista merkitystä, ennen kaikkea hiihtoa. Harjoitusohjesääntö laadittiin ja painettiin.
Liitto tahtoi asettua puolueiden ulkopuolelle, siis v:n 1905 suurlakon aikana syntyneen suojeluskaartin ja punakaartin välille, mitkä kummatkin se tahtoi saada mukaansa. Todellisuudessa liitosta kuitenkin tuli porvarillinen yhteenliittymä. Sen ensimmäisenä runkona oli pariin sataan nouseva joukko nuoria miehiä, jotka Mexmontan jo aikaisemmin oli koonnut ja harjoittanut.
Haaraosastoja perustettiin mm. Ouluun ja Pietarsaareen, mutta sittenkin hanke oli vasta kapalossaan, kun sen jatkaminen tuli mahdottomaksi. Liiton sihteeri P. K. Mannelin oli Eero Kalskeen salanimellä julkaissut muutamia kehoituksia, jotka olivat herättäneet ven. viranomaisten huomiota, ja lisäksi myös väärennettyjä samalla nimellä allekirjoitettuja kiertokirjeitä sepustettiin. Ven. taholla vainuttiin kapinanvalmistuksia, ja jo syksyyn mennessä senaatin oli pakko hajoittaa liitto, joka lojaalisesti alistui toimenpiteeseen. Sitä paitsi haastettiin kenraalikuvernöörin toimesta 23 henkilöä, joiden katsottiin huomattavammin toimineen liitossa, Turun hovioikeuteen, jonka tuomio kuitenkin oli vapauttava. Kenraalikuvernööri vaati jutun siirtämistä korkeimpaan oikeusasteeseen. Vasta 1914 syytetyt uudestaan saivat haasteen, mutta sota vaikutti, että asia jätettiin sikseen.
[K. A. Wegelius, »Routaa ja rautaa» I (1926).] (A. Es-nd.)
27. XV. Painettu 11J2 39."

Iso tietosanakirja, Osa 15, Otava, 1939, s.834.


Kuva: Hiihtokilpailut Porissa 1900-luvun alkupuolella
Hiihtokilpailut (todennäköisimmin Pori, 1900-luvun alkupuolella).


"Voimaliitto. Vaikkakin suurlakko oli tuonut meille helpotuksia, oli kansalaisissamme runsaasti niitä, jotka käsittivät, että sorto aikaa myöten tulisi vielä uusiintumaan. Oli sen tähden vättämätöntä, että kansamme vastaisuuden varalta edelleenkin harjaantuisi aseitten käyttöön. Sen tähden heti suurlakon jälkeen perustettiin urheiluseuran nimisenä koko maata käsittävä laaja, aseellinen järjestö, ”Voimaliitto”, johon hyvin pian liittyi tuhansia miehiä. Isänmaallinen innostus oli valtava. Voimaliittoa varten ostettiin helmik. 15 p:nä 1906 Sveitsistä 2 500 Wetterli-mallista kivääriä ja 1 125 000 panosta. Aseitten kuljetusta varten ostettiin toukokuussa Tanskasta ”Peter”-niminen laiva ja siihen tilattiin öljymoottori. ”Peter” toi aseet heinäkuun alkupuolella 1906 Pielahden satamaan Närpiössä, josta ne lähetettiin eri osiin maata, Kristiinan ja Porin kautta mm. Kuopioon saakka. Siihen asti oli Voimaliiton eri osastojen harjoituksissa käytetty ”John Graftonin” tuomia kivääreitä. Osa ”Peterin” tuomasta aselastista joutui viranomaisten käsiin. Seurauksena oli, että Voimaliitto lakkautettiin senaatin antamalla päätöksellä 1906, ja sen johto joutui syytteeseen Turun hovioikeudessa. Samoin lakkautettiin punakaarti, aseellinen jäjestö, joka suurlakon aikana oli muodostunut työväestön keskuuteen."
Pikku Jättiläinen, toimittanut Yrjö Karilas, yhdestoista painos, WSOY, 1944.

- Suomen Kuvalehti n:o 20 1931, s.899-900 artikkeli VAIHE SUOMEN ITSENÄISYYSTAISTELUSTA Voimaliiton 25-vuotismuisto (pdf, 1,2M).
- Johannes Mälkönen, Viimeisellä rajalla, ISBN 951-99417-1-1, Vapaussoturien Huoltosäätiö Rauma 1982, kirjan esipuhe ja sivut 5-10 (pdf, 4,7M).

Muualla verkossa:
- Tiedot Voimaliiton julkaisuista Fennicassa, esimerkiksi julkaisu "Harjoittaudu tarkaksi ampujaksi, hoida kivääriäsi mitä huolellisimmin, sillä ainostaan silloin voit olla varma, että se ei sinua petä, jos sinun täytyisi siihen turvautua suojellaksesi Isänmaatasi".
- Voimaliitto (Voima-liitto, Vapauden liitto) Arkistolaitoksen VAKKA-tietokannassa. Huomaa: haku on laaja, tulosten latautuminen kestää minuutteja.
- Sanomalehtiartikkeleita, joissa kerrotaan Voimaliitosta, kirjoita Hakulause -kenttään: voimaliitto.
- Kansalliskirjaston tietokanta: Voimaliitto aikakauslehdissä, kirjoita Hakulause -kenttään: voimaliitto. Vuoteen 1910 asti digitoidut aikakauslehdet ovat verkossa vapaasti käytettävissä, eli näet myös itse artikkelin. Myöhemmistä artikkeleista näet tekijänoikeuksrajoitusten vuoksi vain viitetiedot.
- ARTO - Kotimainen artikkeliviitetietokanta: Voimaliitto aikakauslehdissä.
- LINDA - Yliopistokirjastojen yhteistietokanta: Voimaliitto (on siellä pari "voimaliitostakin") julkaisuissa.
- DORIAsta (Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto, jossa on usean organisaation tuottamaa sisältöä) löytyy muutama opinnäytetyö, joissa käsitellään myös Voimaliittoa. Lisää vastaavia löytyy todennäköisesti myös muista tutkimus- ja julkaisutietokannoista.

Turun hovioikeudessa syytettynä olleet Voimaliittolaiset
Turun hovioikeudessa syytettynä olleet Voimaliittolaiset: Seisomassa vasemmalla J. Gummerus (voimaliittolaisten puolustusasianajaja), K. Mannelin, T. Söderström, J. Saaristo. E. A. Fabritius, J. Peltonen, P. Lindbergh, P. Pitkänen, J. Zidbäck, V. Nykänen, G. Nordberg, T. Jäntti, Istumassa vasemmalta: V. O. Sivén, H. Stenberg, R. Viberg, M. von Nandelstadh, M. Mexmontan, J. Linsén ja A. Fellman. (Lähde: Wikipedia)



Voimaliiton yhdistysmerkki, suunnitellut Akseli Gallen-Kallela
(Kuvan lähde http://www.netikka.net/arttuperkele/)

Mikonkatu 2
Voimaliitto perustettiin Helsingissä, Mikonkatu 2:ssa.

Kommentit ja yhteydenotot: info@voimaliitto.fi